Suunnitteletko työhyvinvointihanketta?

Olen ollut mukana suunnittelemassa monta työhyvinvointihanketta. Vaikka jokainen hanke on uniikki, niin tietyt asiat pätevät jokaisessa hankkeessa. Jos huomioitte alla olevat seikat, niin todennäköisesti onnistutte paremmin.

1. Suunnitelkaa hanke alusta asti yhteistyössä henkilöstöryhmien edustajien kanssa. Näin hankkeesta tulee koko henkilöstön/työpaikan hanke.

2. Puhukaa aina investoimisesta henkilöstöön. Välttäkää sanaa henkilöstökustannus.

3. Puhukaa henkilöstölle aina työhyvinvoinnin kehittämishankkeesta eikä sairauspoissaolojen vähentämisestä tai eläkeiän nostamisesta. Johdolle pitää tietysti kertoa parantuneen
työhyvinvoinnin positiivisesta vaikutuksesta kokonaistuottavuuteen ja kannattavuuteen (kunnissa tehokkuuteen).

4. Projektiryhmään tulee valita edustaja/edustajia johdosta, henkilöstöhallinnosta, henkilöstöryhmistä, työterveyshuollosta ja työsuojelusta. Kuntapuolella valitaan ryhmään myös kuntapoliitikko. Projektiryhmällä tulee olla päätäntävalta hankkeen asioissa talousarvion puitteissa.

5. Keksikää hankkeelle mieleenpainuva nimi esim. nimikilpailun avulla.

6. Sekä sisäinen että ulkoinen tiedottaminen hankkeesta on tärkeää. Paikallislehdistö tiedottaa usein mielellään tämäntyyppisistä investoinneista. Näkyminen lehdistössä nostaa hankkeen imagoa.

7. Hanke saa olla suhteellisen pitkä, 3-5 vuotta. Työhyvinvoinnin kehittämisen tulokset näkyvät usein useamman vuoden viiveellä organisaatiotasolla.

8. Ylimmän johdon pitää olla näkyvästi sitoutunut hankkeeseen vaikka ei välttämättä tarvitse osallistua itse hankeryhmän työntekoon.

9. Hankkeen pääpainon pitää olla työhyvinvoinnin kehittämisessä eikä mittaamisessa.

10. Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa usein aloittaa aiheesta jo kiinnostuneista ryhmistä. Esim. vapaaehtoinen ilmoittautuminen hankkeen workshopeihin takaa useimmiten positiivisen alun hankkeelle ja hyvän imagon. Alussa skeptisesti suhtauvat ryhmät tulevat yleensä myöhemmin mukaan hankkeeseen.

Jos käytätte KivaQ-kyselyä ja -workshopeja

11. KivaQ-prosessi (workshop 1-2 päivää ja kolme seurantaa á 4 h) kestää noin puolitoista vuotta. Seurannat pidetään lähellä työpaikkaa, workshop taas mieluummin paikassa, jossa saadaan hieman etäisyyttä työpaikkaan.

12. Jos KivaQ-kyselyä käytetään koko organisaatiossa, niin kannattaa ensimmäisellä kerralla harkita kyselyn tilaamista konsulttipalveluna. Seuraavat kyselyt voi organisaatio helposti tehdä itse.

13. Mikäli KivaQ tehdään työyksikkötasolla (=esimies ja hänen alaisensa) kannattaa harkita tulosten kertomista koko henkilöstölle ainoastaan osasto- tai jaostotasolla.

14. Suositellaan uuden kyselyn tekemistä ennen jokaista workshopia ja seurantaa.

15. Jotkut esimiehet empivät mukaan lähtemistä. Kannattaa harkita KivaQ-käsikirjan jakamista esimiehille, jotta tietäisivät miten työhyvinvointia on tarkoitus kehittää.

– Ove Näsman

ALM Partners tunnisti kehityskohteet KivaQ E:n avulla

Finanssialalla toimiva, reilut 40 henkeä työllistävä ALM Partners oli mukana pilotoimassa KivaQ E-kyselyä syksyllä 2016. Yritys halusi tehdä huolella lakisääteiset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussunnitelmat ja päätti selvittää henkilöstön kokemukset nykytilasta.

– Saimme kattavan tilannekuvan ja myös epäkohdat tulivat esiin. Konkreettisten toimenpiteiden laatiminen kyselyn tulosten perusteella oli helppoa, kertoo ALM Partnersin hallinto- ja hr-asioista vastaava Kristiina Nieminen.
Henkilöstölle oli esimerkiksi epäselvää, kenen puoleen kääntyä, jos kokee tai havaitsee syrjintää tai epäasiallista kohtelua. Nyt yrityksessä on selkeä ohjeistus ja neljä eri tahoa, joihin voi olla yhteydessä.

– Korjasimme myös välittömästi tiettyihin työsuhde-etuihin liittyviä menettelyjä, jotka olivat kyselyssä nousseet esiin. Lisäksi kävimme henkilöstöinfossa läpi, miten esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluissa tulee ottaa huomioon ihmisten erilaisuus niin, ettei puheillaan loukkaa toista. Haluamme, että kukaan ei koe jäävänsä työyhteisössä sivulliseksi, korostaa Nieminen.

Yritys aikoo selvittää henkilöstön kokemuksia myös jatkossa.

– Mittaaminen on ainoa tapa selvittää, missä mennään. Mutu-tuntuma voi olla toinen kuin todellisuus. KivaQ E osoittautui helppokäyttöiseksi ja riittävän lyhyeksi. Vastausprosentti oli lähes sata. Aiomme toteuttaa kyselyn jatkossa kerran vuodessa, kertoo tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunitelman kirjoittaja, ALM Partnersin Minna Taivalantti.

KivaQ E-kyselyä on pilotoitu myös Kristiinankaupungissa sekä mm. Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön Järjestöalan koulutuksessa.

Lisätietoja:

Kristiina Nieminen kristiina.nieminen@almpartners.fi 040 358 1863
Tarja Arkio tarja.arkio@kivaq.fi 040 508 3731
Ove Näsman ove.nasman@kivaq.fi 0400 218537

Työhyvinvoinnin monitorointi nopeasti, helposti, edullisesti ja luotettavasti

Kestävä ja tuloksellinen työhyvinvointi on hyvä tavoite jokaiselle organisaatiolle. KivaQ järjestää Työelämä 2020 -verkostolle ainutlaatuisen tilaisuuden kuulla miten työhyvinvointia voi tarkastella helposti, nopeasti, edullisesti ja luotettavasti. Tule mukaan inspiroitumaan ja oppimaan!

 

Ilmoittaudu verkkolomakkeella 9.3. mennessä: http://tyoelama2020.fi/kivaq_ilmot


TERVETULOA!

 

OHJELMA

 

08.30             Aamukahvit

 

09.00             Tervetuloa
Erityisasiantuntija Heidi Hiltunen, Työelämä 2020

 

09.10             Lyhyet työhyvinvointikyselyt ovat tätä päivää, heittäkää pitkät roskakoppaan!
Työterveyshuollon erikoislääkäri Ove Näsman, KivaQ

 

09.30             Käytännön kokemuksia työhyvinvointikyselyistä: Case ALM Partners
HRD Minna Taivalantti

 

10.00             Täysin avoin työhyvinvointikysely aktivoi henkilöstön ja lisää luottamusta: Case Kemiönsaaren kunta
Hallintopäällikkö Erika Strandberg

 

10.20             Mutu-tunteesta tutkittuun tasa-arvotietoon: Case TEK (Tekniikan akateemiset)
Tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh

 

10.40             Loppukeskustelu

 

11.00             Seminaari päättyy

Uusi KivaQ E-kysely tukemaan työpaikkojen tasa-arvotyötä

TIEDOTE 23.2.2017

KivaQ Oy Ab tuo markkinoille uuden KivaQ E-tasa-arvokyselyn työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

– Haluamme kannustaa työpaikkoja edistämään ihmisten yhdenvertaista kohtelua. Erilaisuus on voimavara: mitä laajempi kirjo eri sukupuolia, kansallisuuksia, vähemmistöjä tai eri ikäisiä työntekijöitä, sitä paremmat mahdollisuudet työyhteisöllä on uudistaa ja kehittää itseään, totesi toimitusjohtaja Ove Näsman KivaQ E-kyselyn julkistamistilaisuudessa tänään Helsingissä.

Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi saatava KivaQ E-kysely tuo esiin työntekijöiden mahdolliset kokemukset epäasiallisesta kohtelusta tai syrjinnästä sekä työpaikan toimijoiden – johdon, esimiesten ja työntekijöiden ¬ roolin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä.

– Kysely on hyvä mittari työpaikan nykytilanteen arvioimiseksi. Sen avulla on helppo lähteä rakentamaan konkreettisia toimia. Kun kohtelu työpaikalla on reilua ja kaikki työntekijöistä esimiehiin ja johtajiin ymmärtävät oman vastuunsa, sitä parempi työilmapiiri työpaikalle rakentuu. Tämä toki näkyy myös työn tuottavuudessa ja tuloksellisuudessa, korosti KivaQn kehitysjohtaja Tarja Arkio.

KivaQ E-kysely toimii työpaikkojen tukena myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmia tehtäessä. Sen kehitystyössä on otettu huomioon työelämän lainsäädännön vaatimukset sekä alan tutkimustieto. KivaE-kyselyä on pilotoitu menestyksekkäästi mm. ALM Partners -yrityksessä ja Kristiinankaupungissa, ja se on mukana Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 100 tasa-arvotekoa-hankkeessa.

Kysely on helposti tilattavissa KivaQ:n verkkosivuillta. Tilaaja saa käyttöönsä myös analyysiohjelman, jonka avulla tulokset on helppo esitellä henkilöstölle mukaansa tempaavalla tavalla. Kyselyyn on mahdollista räätälöidä myös lisäkysymyksiä.

KivaQ E on saanut nimensä englannin kielen sanasta equality, joka tarkoittaa mm. tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Lisätietoja:
Tarja Arkio tarja.arkio@kivaq.fi 040 508 3731
Ove Näsman ove.nasman@kivaq.fi 0400 218537

KivaQ fasilitaattorikoulutus Helsingissä 9.11.2017

Sinustako KivaQ® fasilitaattori?

Tervetuloa vahvistamaan työhyvinvoinnin kehittämis- ja johtamisosaamista!
Kurssi on tarkoitettu työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille henkilöille, joilla on aiheeseen sopiva koulutus ja/tai käytännön kokemusta työhyvinvoinnin kehittämisestä tai HR-toiminnasta.

Koulutuksen aikana opit käyttämään ja analysoimaan KivaQ-työhyvinvointikyselyä sekä johtamaan KivaQ-workshoppeja. Jokainen osallistuja saa diplomin ja voi toimia KivaQ-workshopryhmien vetäjänä tai fasilitaattorina. Koulutuksen käyneellä on oikeus käyttää KivaQ-menetelmää ilman lisenssimaksua.

KivaQ järjestää koulutuksen yhteistyössä HENRY ry:n kanssa jo kolmatta kertaa, ja nyt jäsenet saavat koulutuksesta -33% alennuksen!

Kouluttajana toimii työterveyshuollon erikoislääkäri Ove Näsman, joka on KivaQ-kyselyn kehittäjä, ja on yhdessä Työterveyslaitoksen emeritusprofessori Juhani Ilmarisen kanssa kehittänyt KivaQ-workshopin.

Koulutuksen hinta on HENRY ry:n jäseniltä 300€/henkilö ja muilta 450€/henkilö (+ alv 24%).Koulutus sisältää ennakkotehtävän (=vastaaminen KivaQ-kyselyyn), koulutuksen, workshop-oppaan, 7 KivaQ PowerPoint kuvaa sekä aamiaisen, lounaan ja iltapäiväkahvin. Koulutuksen materiaali on saatavana myös ruotsiksi ja englanniksi.

Ilmoittautumiset 6.11.2017 mennessä tästä. Koulutukseen otetaan mukaan enintään 14 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Palaute aiemmista koulutusjaksoista: ”Erinomainen työväline”, ”Kiitos superhienosta koulutuspäivästä”, ryhmän arvio puhujasta 3,8/4.

Lisätiedot
Ove Näsman ove.nasman(at)kivaq.fi, 0400-218537

Ohjelma

Aika: 9.11.2017 klo 8.30-16.30
Paikka: HENRYn Oivallusverstas, Pohjoisesplanadi 33 A, 3.krs, Helsinki

08.30 Aamupala
09.00 Koulutuksen avaus, esittäytyminen
09.15 Johdatus KivaQ-menetelmään
10.00 KivaQ-kysely
11.15 KivaQ-kehittämisworkshop
Parityö: kehittämiskohteiden ideointi, purku yhdessä

12.30 Lounas

13.30 Kehittämiskohteiden priorisointi
15.00 Kahvitauko
15.15 Parityö: Konkreettisten toimenpiteiden suunnittelu ja toimenpiteistä sopiminen, purku yhdessä
16.00 Loppukeskustelu ja todistusten jako
16.30 Koulutus päättyy

Tervetuloa hyvinvointiristeilylle 28.9.2017

Kyllä, on mahdollista, sallittua ja suositeltavaakin yhdistää kivalla tavalla työ ja huvi!

Tule mukaan vaikka koko työhyvinvointitiimisi kanssa KivaQn ja Viking Line Expressin järjestämään laivaseminaariin 28.9.2017 klo 10.30-20.30.

Ilmoittautumiset tästä linkistä.

Seminaarissa tutustumme kolmen case:n (Folksam, ALM Partners ja Tekniikan akateemiset) avulla KivaQ-menetelmiin, joiden avulla on mahdollista osallistaa ja innostaa työntekijöitä ja tiimejä kehittämään työhyvinvointia ja tasa-arvoa. Näin myös tuottavuus, tehokkuus ja kannattavuus paranevat. Ohjelman lomassa nautitaan laivan herkuista ja halukkaat pääsevät piipahtamaan Tallinnassa.

OHJELMA

Klo 10.30 – 11.00 Lähtöselvitys Katajanokan terminaalissa

Klo 11.00-11.30 Siirtyminen laivaan, laiva lähtee klo 11.30

Klo 11.30 –11.45 Lyhyet kyselyt ovat tätä päivää, heittäkää pitkät roskikseen! Ove Näsman

Klo 11.45-12.15 KivaQ-työhyvinvointikysely
Case Folksam
Salaattilounas

Klo 13.15-13.45 KivaM-monikäyttökysely
Case ALM Partners Oy

Klo 13.45-14.15 KivaE-tasa-arvokysely
Case Tekniikan akateemiset TEK (tbc)

Klo 14.30 – 17.30 Mahdollisuus käydä maissa Tallinnassa

Klo 17.40 Paluu laivalle, Buffet-illallinen

Klo 18.00 Laiva lähtee kohti Helsinkiä

Klo 19.00-19.45 Keskustelua. Olisiko näistä kivoista kyselyistä hyötyä meidänkin työpaikallamme?

Klo 19.45-20.30 Shoppailua

Klo 20.30 Laiva saapuu Helsinkiin

KivaQ mukana Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 100 tasa-arvotekoa -hankkeessa

100-tasa-arvotekoa-suomi-100-002

KivaQn kehittämä KivaE-tasa-arvokysely on hyväksytty mukaan 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen. Hanke liittyy Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan ja siinä tehdään uusia ja konkreettisia tekoja tasa-arvon edistämiseksi ja nostetaan erityisesti naisten näkyvyyttä juhlavuoden ohjelmassa. Hanketta koordinoivat Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE.

– Halusimme luoda helppokäyttöisen työkalun, joka auttaa yrityksiä ja organisaatioita kehittämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työpaikan omista lähtökohdista käsin, kertoo KivaQ:n kehitysjohtaja Tarja Arkio.

– Kysely auttaa myös tunnistamaan mahdolliset kokemukset syrjinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta  esimerkiksi sukupuolen, iän tai etnisen taustan takia. Kysely tuo myös esiin eri toimijoiden – johdon, esimiesten ja työntekijöiden – roolin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Se toimii lisäksi tukena lakisääteisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatijoille, Arkio korostaa

KivaE-kyselyä on jo pilotoitu Kristiinankaupungissa. Koko henkilöstölle toteutettuun kyselyyn vastasi reilut 200 työntekijää. Tulokset käytiin läpi kaupungin johtoryhmässä sekä kaikille työntekijöille avoimessa infossa. Kaupunki käyttää kyselyn tuloksia apuna tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussunnitelman laatimisessa. Lisäksi kyselyä on pilotoitu eri järjestöjen koulutuksissa, mm. Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön Järjestöalan koulutuksessa.

Helppokäyttöinen, verkossa toteutettava kysely on tarkoitus tuoda markkinoille ennen vuodenvaihdetta. Työpaikkojen on mahdollista tilata kysely KivaQn nettisivuilta ja toteuttaa se suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Lisätietoa 100 tasa-arvotekoa -hankkeen kotisivulta

ja tarja.arkio@kivaq.fi

Ota innovaatioseteli käyttöön!

KivaQ on hyväksytty Tekesin Innovaatiosetelin palveluntarjoajaksi.  Tarjoamme asiantuntija-apua pienille yrityksille ja tiimeille (noin 15-30 henkilöä) innovatiivisen yrityskulttuurin kehittämiseksi. Osallistamme KivaQ-menetelmällä (kysely + workshop) tiimin jokaisen jäsenen kehittämään ja priorisoimaan omaa ja tiimin työtä. KivaQ-menetelmää on mahdollista käyttää valtakunnallisesti eri puolella Suomea toimivien koulutettujen KivaQ-fasilitaattoreiden avulla.

KivaQ-menetelmän keskiössä on työhyvinvointi, joka takaa jokaisen yksilön kiinnostuksen ja sitoutumisen. Workshopeissa rakennetaan yhdessä innovatiivista, luottamukseen perustuvaa toimintakulttuuria, joka on välttämätöntä tiimin oman työn sujuvoittamiseksi ja työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi.

Annamme mielellämme lisätietoa, myös Tekesille tehtävään hakemukseen liittyen! Ota yhteyttä!

Mikä on innovaatioseteli?

Tekesin myöntämän Innovaatiosetelin arvo on 6 200 € (5 000 € + alv) ja sen voi käyttää innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalvelujen hankintaan. Seteli on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa harjoittaville pk-yrityksille, jotka haluavat käynnistää innovaatiotoiminnan. Innovaatiotoiminta tarkoittaa toimenpiteitä, joilla yritys kehittää tuotteitaan, palvelujaan tai prosessejaan, tai hankkii palveluna uutta innovaatiotoiminnassa tarvittavaa tietoa ja osaamista. Lisätietoja Tekesin sivuilta.

”Muutokset vaativat aitoa vuoropuhelua”, kirjoittaa Ove Näsman (HBL 14.10.2016 på svenska)

Förändringar kräver äkta dialog

HBL 14.10.2016

I dessa turbulenta tider är det synnerligen väsentligt att arbetsgivarna skapar möjlighet att på arbetsplatsen föra en öppen, ärlig och äkta dialog.

I HBL (7.10) skriver direktören för Svenska Yle Marit af Björkesten och KSF Medias vd Jens Berg om finlandssvenska medier som befinner sig i en mycket krävande situation. Även många andra branscher genomgår snabba, dramatiska förändringar på grund av globaliseringen och digitaliseringen. Människan förändras dock inte utan har samma grundbehov i arbetet som tidigare. De flesta vill ha ett meningsfullt arbete, en bra chef, trevliga arbetskamrater, säkerhet, möjlighet att påverka och så vidare.

Arbetsvälbefinnandet lider kraftigt och kan leda till arbetsutmattning speciellt om förändringarna leder till en konflikt mellan personens värderingar och arbetets innehåll. Detta syns tydligt inom vårdsektorn där det ofta kan vara i praktiken omöjligt att sköta till exempel äldre personer enligt de principer som utbildningen förespråkar och den vårdande personalen omfattar. Utbildningssektorn drabbas av en liknande situation då grupperna blir större och barnen mera krävande. Antagligen har mången journalist liknande tankar som en vårdare eller lärare.

I dessa turbulenta tider är det synnerligen väsentligt att arbetsgivarna skapar möjlighet att på arbetsplatsen föra en öppen, ärlig och äkta dialog mellan högsta ledningen och personalen samt även mellan teamet och närmaste chefen. Det gäller att inte bara höra på varandra utan även att lyssna. Att öppet debattera, att till exempel en vårdare inte tycker sig kunna utföra sitt arbete så att vårdaren själv är nöjd och även stolt över sin arbetsprestation, är synnerligen väsentligt. Ofta lindras arbetstagarens upplevelse av otillräcklighet då man märker att man inte är ensam med sina känslor. I bästa fall uppnås en ömsesidig förståelse mellan ledning och personal ifall ledningen lyckas ärligt och tillräckligt detaljerat presentera fakta om varför man omöjligt kan fortsätta på samma sätt som tidigare. Personer, som har en benägenhet att enbart framföra negativ kritik, brukar ändra attityd då de deltar i workshoppar där alla engageras att hitta på kreativa, konkreta lösningar för framtiden.

Att detta är möjligt visar ett konkret exempel från en industriarbetsplats. I en enkät svarade över 90 procent av de anställda att ledningen gjort allt vad den kunnat för att klara av situationen. Detta är remarkabelt med tanke på att åtgärderna hade betytt uppsägningar och permitteringar. Det är alltså möjligt att även negativa beslut kan accepteras av personalen om man fört en öppen, ärlig och äkta dialog.

Förändringar i arbetslivet är bestående, oberoende om det är fråga om finlandssvenska medier eller någon annan bransch. Arbetsvälbefinnandet bevaras och utvecklas bäst genom att på alla arbetsplatser föra en öppen, ärlig och äkta dialog.

Ove Näsman sakkunnig i arbetsvälbefinnandefrågor, Dalsbruk