Johtamisen kehittäminen on koko työyhteisön asia
Ove Näsman
Jokainen meistä on kuunnellut loistavia johtamisen kehittämisluentoja ja lukenut hyviä kirjoja johtamisesta hienoine luetteloineen hyvän johtajan/esihenkilön ominaisuuksista. Kuinka usein nämä opit siirtyvät käytäntöön? Minun kohdallani epäilys heräsi jo viime vuosituhannella. Toimin silloin terästehtaan työterveyslääkärinä ja työnjohtajat osallistuivat hyvämaineiseen melko pitkään internaattikoulutukseen aiheena mm. johtaminen. Eräs kokenut työnjohtaja kertoi minulle kurssin jälkeen ahaa-elämyksestään ja miten hän yritti omassa työvuorossaan toteuttaa kurssilla oppimiaan uusia johtamisen menetelmiä. Vähän ajan päästä työntekijät antoivat masentavan palautteen: ”Älä teeskentele, ethän sinä ole tuollainen!”.
Tämän tapahtuman jälkeen olen ollut vahvasti sitä mieltä, että johtamistakin pitää kehittää yhdessä tiimitasolla. Muuten voi käydä niin kuin edellä kuvaamassani tapauksessa. Itseohjautuvuuden/yhdessäohjautuvuuden merkityksen lisääntyessä olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi, että johtaminen ottaa suuren askeleen eteenpäin, mikäli johtamista kehitetään kaikki yhdessä. Johtaminen ei siis ole pelkästään johtajien asia. Ei voi johtaa hyvin elleivät johdettavat ole ”hengessä mukana”.
Eräässä päiväkodin työhyvinvoinnin kehittämistyöpajassa esihenkilön johtamisen taso nousi merkittävästi seurannassa. Kysyin tiimiltä syitä tähän. Osallistujat eivät löytäneet syitä. Tiimi oli pysynyt samana ja esihenkilö oli sama eikä toiminut eri tavalla aikaisempaan verrattuna. Pohdinnan jälkeen eräs osallistuja keksi syyn, johon muut yhtyivät: ”Kaikille on selvinnyt, että kaikkien pitää osallistua, esihenkilö ei pysty yksin hoitamaan asioita”
En aliarvioi esihenkilöiden/johtajien koulutusta enkä suuren organisaation ylimmän johdon strategisten päätösten merkitystä. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että usein on liian pienelle huomiolle jäänyt johtamisen kehittäminen tiimitasolla, joka on useimmille tärkein taso työhyvinvoinnin, mielekkyyden, vaikutusmahdollisuuden ja työn tuloksen kannalta.
Isommasta organisaatiosta löytyy usein hyvin erilaisia tiimejä. Järkevin tapa ehkä ei ole ylhäältä mikromanageroida eri tiimien johtamistapaa. Pitäisikö organisaatiossa sallia tiimitason johtamisen/johtajuuden diversiteetti? Saako tiimi yhdessä lähimmän esihenkilönsä kanssa päättää: ”Miten haluamme että meitä johdetaan?”. Kokemukseni mukaan tiimissä yhdessä sovitut asiat myös toteutetaan käytännössä. Tiedämmehän että puolustamme asioita, joihin olemme pystyneet vaikuttamaan mutta vastustamme ulkoapäin tulevia ohjeita ja määräyksiä.
Harvassa ovat ne esihenkilöt/johtajat jotka täyttävät kaikkia hyvän johtajan kriteereitä. Ovatko tällaiset henkilöt edes olemassa? Olisiko syytä todeta, että johtaminen on niin tärkeä ja vaikea asia, ettei sitä saa jättää ainoastaan johtajien harteille?
Johtamisessakin yhdessäohjautuvuus tuottaa parhaan tuloksen.
