Markuksen kolumni

Trendejä löytyy kaikesta – myös johtamisesta. Tällä hetkellä puhutaan paljon kestävästä johtajuudesta. Siitä on lähes tullut itsestään selvä ihanne, jotain mitä kaikki tavoittelevat. Samalla käsite on niin laaja, että se uhkaa muuttua epämääräiseksi.

Mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Työympäristöä, suoriutumista, palautumista – vai kaikkea yhtä aikaa? Ehkä juuri siinä piilee haaste. Sillä samalla kun yritämme määritellä kestävyyttä, yhä useampi esihenkilö elää arkea, jossa liikkumavara on jo valmiiksi pieni. Odotukset ovat korkealla, vastuu laaja ja kalenteri täyttyy nopeammin kuin se ehtii tyhjentyä.

Se vaikuttaa väistämättä johtamiseen. Ei välttämättä dramaattisesti päivästä toiseen, mutta ajan myötä. Kun tilaa ajatella on vähemmän ja kiireestä tulee normi, myös johtamisen edellytykset muuttuvat. Se, mikä aiemmin oli suunnan näyttämistä ja kehittämistä, voi hiljalleen muuttua arjen pyörittämiseksi.

Siksi kysymys ei enää ole, onko johtajuus paineessa. Siihen on jo vastattu. Jäljellä on vaikeampi kysymys: miten johdamme todellisuudessa, joka tempoilee ja haastaa meitä kaikkia. Kyky käsitellä muutosta, tehdä oikeita valintoja ja luoda selkeyttä nousee ratkaisevaksi. Mutta vastuuta ei voi sysätä yksilön harteille. Kestävä johtajuus ei voi nojata yksittäisten esihenkilöiden jaksamiseen – sen on rakennuttava osaksi organisaation toimintatapaa.

Juuri tässä moni organisaatio on tienhaarassa. Joko johtamisesta puhutaan edelleen abstraktina ilmiönä, jota “pitäisi vahvistaa”, tai sitten aletaan konkretisoida, mitä se arjessa tarkoittaa. Mikä vie energiaa. Mikä tuottaa arvoa. Mitä pitää muuttaa. Silloin alamme oikeasti lähestyä kestävää johtajuutta.

Tässä uutiskirjeessä tarkastelemme juuri tätä: mitä kestävä johtajuus käytännössä vaatii. Ja ehkä vielä tärkeämpää – miten siirrytään ajatuksista ja oivalluksista todellisiin tekoihin, jotka lopulta ratkaisevat.

Markus Näsman

TJ, KivaQ

Kuntaliiton ruotsinkielisen yksikön kehityspäällikkö Ohlis:
Selkeys on tärkeämpää kuin vakaus

Miten johtaa, kun vaatimukset kasvavat, resurssit hupenevat ja muutos on jatkuvaa?

Oscar Ohlisin mukaan tämän päivän johtajuus ei ole vastausten omistamista, vaan kykyä liikkua kompleksisuuden keskellä.

Hän tiivistää ydinkohdat kolmeen:

Luo turvallisuutta selkeydellä, ei pysyvyydellä

Keskity siihen, mikä oikeasti luo arvoa

Upota muutos arjen rakenteisiin

Lue koko haastattelu

Johtajuusbarometri 2024:
Kontrollista kohti luottamusta

Johtajuusbarometri 2024 piirtää kuvan selvästä suunnanmuutoksesta: kontrolli väistyy, luottamus vahvistuu ja hierarkiat antavat tilaa yhteistyölle.

Sabina Simola-Ström kertoo, että organisaatiot luopuvat yhä useammin perinteisistä johtamismalleista ja siirtyvät kohti avoimempaa, vuorovaikutteista tapaa johtaa. Työntekijät odottavat paitsi selkeyttä myös mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa työnsä suuntaan.

Lue koko artikkeli

Johtamista pystyy kehittämään vasta silloin, kun se muuttuu sanoista teoiksi

Johtamista ei voi kehittää ennen kuin olemme yhtä mieltä siitä, mitä se meillä tarkoittaa. Mikä on hyvää johtajuutta? Mitä odotamme ja millä mittaamme onnistumista?

Yksi ratkaiseva osa on esihenkilöiden omien olosuhteiden huomioiminen. Heidän työhyvinvointinsa ei ole lisäosa, vaan edellytys kestävälle ja laadukkaalle johtamiselle.

Organisaatiot, jotka erottuvat edukseen, tekevät yleensä kolme asiaa erityisen hyvin:

Ne seuraavat sitä, mikä oikeasti on olennaista: tulosten lisäksi myös työolosuhteita, kuormitusta ja johtamisen laatua.
Ne tuovat asiat näkyväksi: data toimii raportoinnin lisäksi perustana dialogille, valinnoille ja kehittämiselle.
Ne tekevät seurannasta jatkuvaa: ei kerran vuodessa tehtävänä rutiinina, vaan prosessina, jossa opitaan, säädetään ja kehitetään jatkuvasti.

Kun johtaminen tehdään näkyväksi ja sitä seurataan ajan yli, organisaatio pystyy aidosti toimimaan mahdollistajana. Tällöin rakenteet, tuki ja suunta nivoutuvat yhteen ja johtajuus voi toimia niin kuin sen on tarkoitus.

Asiakaspolku: Johtajuus keskiössä

Kyselytulokset eivät yksin riitä. Todellinen muutos syntyy vasta, kun analyysin rinnalle tuodaan selkeä rakenne, jatkuva vuoropuhelu ja pitkäjänteinen seuranta

Tältä näyttää prosessi, kun viemme johtajuustyön käytäntöön.

Oivallus: nykytilan ymmärtämin
Ensimmäinen askel on kysyä: Miten esihenkilönne voivat, ihan oikeasti? Selvitämme yhdessä nykytilanteen ja hahmotamme, mikä johtamisessa toimii, mikä haastaa ja mitä tarvitaan lisää.
Suunta: linjataan tavoitteet.
Suunnittelupalaverissa määrittelemme yhdessä, mitä tavoitellaan ja mihin keskitytään. Muokkaamme kartoituksen niin, että se heijastaa teidän organisaationne tarpeita.
Kartoitus: esihenkilöiden ääni kuuluviin
Esihenkilöt vastaavat kyselyyn, joka tavoittaa heidän kokemuksensa johtamisesta – motivaatiosta ajankäyttöön ja kehitystarpeisiin.
Analyysi: datasta selkeyttä
Puremme vastaukset auki ja kiteytämme ne oivalluksiksi ja konkreettisiksi toimenpidesuosituksiksi.
Tulokset: oivalluksista keskusteluun
Toimitamme visuaalisen raportin ja käymme tulokset läpi yhdessä – ensin johdon, sitten esihenkilöiden kanssa – jotta syntyy yhteinen ymmärrys ja suunta.
Kehittäminen: oikeat toimet oikeaan aikaan
Faktapohjan avulla voidaan suunnata koulutukset ja kehittämistoimet sinne, missä niillä on suurin vaikutus.
Seuranta: kehityksen varmistaminen
Kolmen kuukauden päästä palaamme tuloksiin ja tarkennamme toimenpiteitä, jotta kehitys ei pysähdy.